Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista.

Aikaa tarkastukseen kohteessa kuluu yleensä noin 2 – 4 tuntia. Tarkastuksen alussa tarkastaja tekee alkuhaastattelun, jossa selvitetään lähtötietoja tarkastukselle mikäli haastattelua ei ole tehty jo ennen tarkastuksen suorittamista.

Kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa, julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta tarkastetaan suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa aistinvaraisesti, pintapuolisesti ja rakennetta rikkomattomalla menetelmällä.

Osakehuoneistoissa huoneiston ulkopuolinen tarkastus rajautuu tarkastettavan huoneiston kohdalla oleviin rakenteisiin. Muita huoneistoja tai rakenteita ei tarkasteta.

Kerrostalohuoneistoissa tarkastetaan vain huoneiston sisäpuoli.

Tarkastuksen yhteydessä kuntotarkastaja arvioi, onko olemassa riski piileviin virheisiin ja puutteisiin.

Mikäli riski- tai vaurioepäilyn vuoksi on perusteltua, kuuluu tarkastuksen sisältöön yksi rakenneavaus (noin 110 mm) rasiaporalla levy- tai puurakenteeseen (ei kiviainesrakenteista eikä niiden taustalla olevista rakenteista). Lisäavauksista sovitaan erikseen ja ne veloitetaan voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Tarkastaja tiivistää lopuksi avaukset, tilaajan vastuulle jää reikien peittäminen. Tarkastajan velvollisuuksiin ei kuulu rakenneosien korjaaminen, jos niihin syntyy vaurioita irrotettaessa tai takaisin kiinnittäessä.

Mikäli rakenteen kuntoa on syytä epäillä, mutta rakenteesta ei saada selvyyttä kuntotarkastusmenetelmin, suosittelee kuntotarkastaja lisätutkimuksia. Sellaisista lisätutkimuksista, jotka eivät sisälly kuntotarkastuksen sisältöön, laaditaan aina erillinen sopimus. Lisäselvitysten teettäminen on tilaajan vastuulla.

LVI, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan tarkastajan toimesta ainoastaan näkyvin osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella.

Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti.

Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma, eikä siihen sisälly kustannusarviota tai pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa.